Vesimäärämittaukset

Työpaketissa mukana

Virtain kaupungin Vesihuoltolaitos
Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy
Parkanon Vesi Oy
Saarijärven Vesihuolto Oy
Ähtärin Energia ja Vesi Oy

Työpaketin tavoitteet

Alun perin hankkeessa oli kaksi työpakettia: Viemäriverkoston vesimäärien mittaukset siirrettävällä kalustolla ja vuotovesien kartoitus sähkönjohtavuuden (tai muiden indikaattorien) avulla.

Käytännössä kahden työpaketin tavoitteet olivat samat. Selvittää määritellyn kohdealueen viemäriverkoston sisäänvuotovesiä jollakin menetelmällä ja tuottaa virtaamatietoa, jota voitaisiin hyödyntää yhdessä esimerkiksi sademäärämittausten kanssa kaivojen kartoitusten kohdentamisessa, pumppaamoiden hallinnassa sekä yleisesti ylivuotojen torjunnassa ja ennakoinnissa.

Toimenpiteet

Laitoskohtaisia toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin laitoskohtaisissa raporteissa.

Virtain kaupunki keskittyi selvittämään kohdealueidensa tarkempia virtaamia siirrettävällä virtausmittarilla, joka perustui paineen mittaamiseen. Teoriassa siirrettävällä mittalaitteella voitiin nopeasti haarukoida pumppaamopiirin haaroja ja paikantaa esimerkiksi mistä suunnasta syntyy eniten vuotovesiä. Samalla laitteistolla olisi voinut varmistaa, että pumppaamoiden käyntiaikaan tai energiankulutukseen perustuva laskennallinen vesimäärämittaus pitää paikkansa. Käytännössä kuitenkin laite ei soveltunut viemärivesien mittaamiseen ja sen hyödyntäminen oli erittäin hidasta ja työlästä.

Parempia kokeiluita saatiin Parkanossa, jossa rakennettiin aluemittausjärjestelmä kohdealueelle. Mittausjärjestelmä rakentui tutka-antureiden mittauspisteistä, jotka mittasivat pääviemäriin tulevien viettoviemäreiden pinnankorkeutta, joka laskennallisesti muutettiin virtaamatiedoksi. Järjestelmä edellytti hyvää taustatietoa viemäreiden koosta, kaltevuudesta ja kaivojen pohjan muodosta ja täysin eksaktin tiedon sijaan sillä on ehkä helpompi havainnoida virtaamien muutosta kuin tarkkaa arvoa. Yhdistettynä sademäärämittaukseen työkalusta tuli kuitenkin erittäin hyödyllinen. Aluemittausjärjestelmässä oli yhteensä 17 mittauspistettä.

Mäntässä ja Keuruulla mittauskokeilut liittyivät sähkönjohtavuuden ja virtaamatiedon yhdistämiseen. Virtaamatieto kerättiin vastaavilla tutka-antureilla kuin Parkanossa, mutta virtaamatiedon laskenta ei vielä hankkeen aikana onnistunut. Samalla kerättiin jätevedestä sähkönjohtavuustietoa. Tieto yhdistettiin Keuruulla myös sademäärätietoon. Kokeilusta kautta syntyi käsitys, että pelkällä sähkönjohtavuustiedolla yhdistettynä sademäärätietoon voitaisiin saavuttaa samanlaisia kartoitustuloksia kuin tutka-antureitakin käyttämällä. Sähkönjohtavuus korreloi vuotovesien määrän kanssa viemäriverkostossa ja sen toteuttaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa ja kustannustehokkaampaa kuin tutka-antureiden asentaminen. Mittausverkosto Mäntässä ja Keuruulla käsitti molemmissa viisi mittauspistettä. Mittauspisteiden määrä mahdollisti hyvin yhden pumppaamopiirin tarkemman haarukoinnin, mutta laajemmalle alueelle samanaikaisesti mittauspisteitä oli liian vähän.

Sekä Parkanossa että Mäntässä ja Keuruulla järjestelmät ovat teoriassa siirrettäviä, vaikka ne hankkeen aikana olivatkin vain yhdessä paikassa. Mittauksilla saatiin jo hankkeen aikana kattavasti tietoa siitä, kuinka suuria vuotovesimääriä kohdealueilta jätevesiviemäriin syntyy. Sademäärätiedon yhdistäminen mittaustietoon nähtiin erittäin tärkeäksi.

Jatkotoimet

Aluemittausjärjestelmän käyttöönotto jatkuu Parkanossa. Laskenta ei kaikilta osin vielä toimi ja datan käsittely sekä erityisesti analysointi ja raportointi kehittyvät datan määrän kasvaessa. Data mahdollistaa myös dynaamisten ennakointimallien luomisen, mutta sen jatkokehitystä voidaan tehdä vasta kun mittausta ja dataa on riittävästi kerätty.

Mäntässä ja Keuruulla sähkönjohtavuusmittaukset jatkuvat vielä vuoteen 2024. Tavoitteena on saada mittalaitteet jatkuvaan käyttöön siten, että niitä voitaisiin siirtää eri alueille vuosittain ja näin käydä järjestelmällisesti läpi eri pumppaamopiirien osia ja tarkentaa esimerkiksi kaivojen kartoituksia alueille, joissa vuotovesiä syntyy merkittävästi.

Scroll to Top