Kaivokortti
Kaivokortti ja sen kokeilut kohdealueilla
Viemärikaivojen kunto on yksi merkittävimmistä tekijöistä viemäriylivuotojen hallinnassa. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostossa erilaisia viemärikaivoja on kymmeniä tuhansia. Kaivoja on rakennettu vuosikymmenten aikana ja niitä sijaitsee tiealueilla, pihapiireissä, ojissa, metsissä, puistoissa ym. ym. missä maanalaiset viemäriverkostot kulkevat ja risteävät. Osa kaivoista on hautautunut maan alle tai tietämättömiin.
Kaivot kuitenkin toimivat kahteen suuntaan. Ne voivat johtaa pintavesiä viemäriin, johon ne eivät kuulu ja toisaalta taas mahdollistavat tulvivan viemärin purkautumisen maan pinnalle.
Tietämys kaivojen kunnosta ja toiminnasta on tärkeä osa viemäriylivuotojen hallintaa, mutta työsarka on valtava ja käytännön välineitä työtä helpottamaan ei juurikaan ole.
Hankkeessa oli tavoitteena kehittää tapoja tehdä viemärikaivojen kartoitusta ja kokeilla niitä käytännössä vesihuoltolaitosten kohdealueilla.
Työpaketin tavoitteet
Hankkeessa kaivokorttijärjestelmällä tarkoitettiin yhtenäistä tapaa kartoittaa, dokumentoida, tallentaa ja arvioida viemärikaivojen kuntoa. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen tapa toteuttaa viemärikaivojen kunnon arviointia riskiperustaisesti.
Tavoitteena työpaketissa oli luoda kaivokortti, joka ohjaa kaivojen kartoituksessa sekä kehittää kaivojen kartoituksen ja kaivokortin yhteensopivuutta jo käytössä olevien verkostotietojärjestelmien kanssa.
Työpaketissa mukana olleet
Virtain kaupungin Vesihuoltolaitos
Ähtärin Energia ja Vesi Oy
Keuruun Vesi –liikelaitos
Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy
Parkanon Vesi Oy
Saarijärven Vesihuolto Oy
Toimenpiteet
Kaivokorttia lähdettiin rakentamaan olemassa olevien viemärikaivojen kartoituslomakkeiden pohjalta. Ensimmäiseksi laadittiin perinteinen sähköisesti tietokoneella tai tabletilla täytettävä versio, jota olisi helppo kommentoida ja kortin sisältöä kehittää edelleen.
Kaivokortin sisältö muodostui kaivon perustiedoista, johon kuului mm. kaivon tunnus, sijaintitiedot ja koordinaatit. Perustietojen jälkeen edettiin kaivoon ensin kannen tiedoista (tyyppi, korkeusasema, materiaali, koko jne.). Kannen jälkeen kirjattiin kaivon perustiedot ja sitten kaivosta lähtevä ja sinne tulevat putket. Näiden perustietojen jälkeen kaivokorttiin lisättiin ns. arviointiosuus, jossa kirjattiin kaivon kuntoon ja vuotoihin liittyvät havainnot sekä tehtiin riskinarviointi.
Riskinarviointi liittyi kaivokorttiin kehitettyyn vuotavuusindeksiin tai vuotolukuun. Vuotoluku muodostui kaivon sisäänvuodon määrästä asteikolla 1-4, jossa pienempi luku kuvasi suurempaa vuotoa. Vuotavuus kerrottiin luvulla korjaustöiden vaativuudesta asteikolla 1-4, jossa helposti korjattava oli pieni luku ja vaikeasti korjattava vika suuri luku. Tämä antoi vuotoluvun asteikolla 1-16, jossa pienemmät luvut kuvasivat kaivoja, joissa on suuria vuotoja ja kohtuullisen helppoja korjaustoimenpiteitä.
Sähköisesti täytettävää kaivokorttia testattiin käytännössä mm. Mäntässä ja Keuruulla. Haasteena sähköisesti täytettävässä PDF-lomakkeessa on täytön hitaus kenttäolosuhteissa sekä kuvien liittäminen tiedostoon. Lomakkeeseen tehtiin paikkamerkit kuvien lisäykselle, mutta sen tekeminen esimerkiksi suoraan mobiililaitteella oli kenttäolosuhteissa yhä hankalaa.
Kaivokortti haluttiin työvälineeksi, jolla kartoitustieto saataisiin talteen suoraan kaivolla, ilman että se edellyttäisi tietokoneella jälkikäteen tehtävää työtä.
Seuraava kehitysvaihe oli Google Forms -työkalulla toteutettu kaivokortti. Forms mahdollisti samojen kysymysten esittämisen sähköisesti täytettävänä kyselynä ja kuvien liittämisen suoraan vastaukseen. Tulokset eivät kuitenkaan tallennu yksittäisen lomakkeen muodossa vaan yhteenvetomaisesti excel-taulukkoon, jossa on linkit kaivokohtaisesti tallennettuihin kuviin. Lomake itsessään toimi hyvin ja sen täyttäminen oli helpompaa esimerkiksi älypuhelimella, kuin PDF-lomakkeen. Hankkeessa ei juurikaan Google Forms -tyyppistä kaivokorttia täytetty, mutta esimerkiksi pienissä vesihuolto-osuuskunnissa raportointi-excel itsessään toimisi kaivojen hallinnan työkaluna. Raportointikäytön toteuttaminen edellyttää kyselyn kopioimista omalle tai organisaation Google-tilille ja uuden linkin luomista omaan kyselyyn. Työkalua voi kokeilla täältä.
Google Forms -kaivokortin jälkeen aloitettiin Kaivokortti-applikaation kehittäminen ensimmäisten versioiden pohjalta. Applikaatio rakennettiin Android-käyttöjärjestelmälle sisältäen samat kysymykset, kuin aiemmat versiot. App-muotoiseen kaivokorttiin yhdistyivät Google Forms -tyyppinen täytön helppous sekä PDF-version muotoinen raportointi. Lisäksi sovellus mahdollisti tekstin sanelun mobiililaitteella, joka helpotti tekstiosioiden täyttöä kenttäolosuhteissa. Kaivokortti-app löytyy Google Play kaupasta hakusanalla Kaivokortti.
Kaivokortti mobiilisovellusta käytettiin hankkeessa useissa kartoituskohteissa. Kaivokortin täyttäminen on työlästä, mutta enemmänkin työläys johtuu kerättävän tiedon määrästä, kuin varsinaisesta työkalusta.
Kaivokortti sovellukseen lisättiin palautteiden pohjalta ns. kevyempi kartoitus, jossa perustietojen lisäksi kaivoon kirjataan vain vikatiedot, ei esimerkiksi putkien kokotietoja tai vastaavia.
Mobiilisovellus tuottaa kaivokortista määrämuotoisen PDF-raportin, jonka pystyy lähettämään mobiililaitteesta suoraan esimerkiksi sähköpostiin tai tallentamaan esim. SharePoint-kansioon.
Kaivokortit tallennettiin vesihuoltolaitoksissa omiin verkostotietojärjestelmiin. Sekä Keuruulla että Mäntässä olemassa olevat verkostotietojärjestelmät mahdollistivat sekä applikaation että pdf-muotoisen lomakkeen tallentamisen järjestelmään luotuun kaivon karttapisteeseen. Keuruulla EMMI-tietojärjestelmän avulla on tarkoitus myös käsitellä kaivokorttien tietoa siten, että voidaan muodostaa raportteja ja näkymiä esimerkiksi eniten vikaantuneista tai helposti korjattavista kaivoista.
Jatkotoimet
Kaivokortti työkalu on vapaasti ladattavissa Google Play kaupasta. Hankkeen jälkeen on tarkoitus tehdä vielä kaivokortista iOS -versio.
Parkanon Vesi Oy:n verkostotietojärjestelmätoimittaja Symetri Oy on omana toimintanaan lähtenyt kehittämään verkostotietojärjestelmäänsä, jotta siihen sisällytettäisiin hankkeessa laadittua kaivokorttia vastaava ominaisuus. Ominaisuus tulisi päivityksenä olemassa oleviin järjestelmiin, joka mahdollistaa käyttäjille kaivojen kartoitustietojen keräämisen suoraan järjestelmäänsä.
Työpaketin materiaalit
Kaivokortti-työpaketissa luotiin erilaisia työkaluja kaivojen kartoitukseen. Työkalujen lisäksi työpaketissa koottiin käyttökokemuksia niiden käytöstä ja laadittiin ohjeet sekä koulutusmateriaali työkalujen käyttöön.
